Meidän ihan omajalkaisesti tallaama polku!
Viimeisen viikon aikana on päästy aktiivisemman elämän makuun. On käyty pari kertaa rallattelemassa whippet-kavereiden kanssa hiekkakuopilla, eli siis tarpomassa lumihangessa. On tallattu meidän omia polkuja noissa lähistön metsissä ja hihkuttu (tai siis minä olen hihkunut) innosta, kun polut on pysyneet isojen lumimyräköiden jälkeen auki ja niillä on muutama muukin käyttäjä. Viikon ensimmäisellä polkulenkillä oli tosin niin syvä hanki ja umpeen menneet väylät, että Ruuti oli jonkin ajan päästä melkoinen lumipallo. Se ei enää halunnut astua askeltakaan eteenpäin vaan piti kantaa kainalossa selvemmille vesille ja yrittää nyhtää paakkuja palasiksi. Mutta kylläpä on ollut tunnelmallista vaellella lumisessa metsässä otsalampun valossa - talven suuria iloja!
Kärevä treenaaja odottaa omaa vuoroaan ja ihmettelee,
mitä siellä toisella kentällä huudetaan ja haukutaan
Treenaamaan päästiin Ruutin kanssa neljän viikon tauon jälkeen maanantaina, kun ryhmätreenit pidettiin kipakasta pakkasesta huolimatta. Osallistujia tosin oli vain kaksi ja pakkasen vuoksi pidettiin toistot lyhyinä ja vaihdot nopeina. Väliajat pysyttiin liikkeessä, joten kylmä ei ehtinyt tulla. Kävimme läpi kaikki kontaktit. Puomille teimme itsenäisiä toistoja etupalkalla. Meidän joulukuisessa valmennuksessa käytiin läpi itsenäiset irtoamiset kontakteille, ohjaajan edistäminen ja sivuttaisirtoaminen. Huomasin, ettei niitä itsenäisiä kontakteja ole tullut kauheasti viime aikoina harjoiteltua, vaan enemmän on tehty sitä ohjaajan ohi menevän liikkeen sietämistä. Keskitymme siis jatkossa tekemään mahdollisimman paljon erilaisia toistoja. A oli vähän hakusessa, joten siihen täytyy panostaa. Keinulla tehtiin muutama vauhtitoisto.
Tänään käytiin sitten treenaamassa kaverin kanssa ja kierrätettiin kentällä vuorollaan neljää whippetiä (mukaanlukien Ansa) ja Ruutia. Ruuti teki keppejä viiden viikon tauon jälkeen ja hyvin tekikin! Kepit oli ihanan vauhdikkaat ja avoin ja suljettu kulmakin toimi. A:n kanssa puuhailtiin vähän myös ja puomille sekä keinulle tehtiin muutama toisto. Ansa pääsi välissä rallytokoilemaan ja oli super-innoissaan! Teimme sivulletuloa, seuraamista, käännöksiä, eteen istumista ja pieniä paikallaoloja - perusjuttuja, joita pitäisi harkata ja saada jalostettua pidemmiksi suorituksiksi ajatellen mahdollista kisaamista. Haluaisin siis jossain vaiheessa päästä tässäkin lajissa kisaamaan, mutta se toki vaatii runsaasti töitä palkattomien suoritusten ja kisavireen kanssa sekä toki liikkeiden hiomista ja niiden saamista varmoiksi. Kun näiden treenien päälle vedettiin vielä koko viiden koiran köörillä lenkki metsässä, niin kotiin saapui iltapäivällä melko väsynyttä porukkaa!
Hyper-väsynyt Tinki omassa kolossaan
Välillä pitää olla ihan lähekkäin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti