18.8.2011

Kisailuja

Myöhempi muokkaus:
Löysinpäs netistä nimettömän kuvaajan otoksen Oriveden A-kisan palkintojenjaosta.
Tyytyväinen himpetti kakkossijalla... =)


Vaihteeksi kuvatonta päivitystä, eli kuulumisia meidän viime viikkojen riennoista:

Oriveden agilitykisat 30.7.

Kesäloman lopuksi ajelimme Orivedelle kisailemaan kahdella agilityradalla. Nämä olivat ensimmäiset ulkokisat ja ylipäänsä ensimmäiset kisat jossain muualla kuin tutuissa treeniympyröissä. Vähän jänskätti etukäteen, että päättääkö Ansa ottaa hatkat kesken radan kun ei ole aitoja ympärillä. Hyvin se kuitenkin pysyi radalla vaikkakin meidän meno oli melkoista matelemista...

Ensimmäisellä radalla kepit olivat kuin hidastetusta filmistä ja keinukin meinasi olla lentävä. Mutta teimme kuitenkin puhtaan radan, mutta suoritus meni yliajalle. Ihanneaika radalla oli 54 sekuntia, meidän suoritus 55,48 sekuntia. Tulos siis 1,48.

Toisella radalla oltiin vieläkin hitaammissa tunnelmissa ja pakka hajosi kepeillä. Sieltä tuli ensin kielto ja kun en enää toistamiseen jaksanut korjata virhettä, saimme hylätyn suorituksen.

Ensimmäisen radan suorituksella sijoituimme toiseksi ja saimme hienot ja herkulliset palkinnotkin! Tuomari kysyi palkinnonjaossa, että johtuiko se hitaus helteestä vai mistä... Hiekkakentällä auringon porottaessa oli kyllä melkoisen kuuma keli ja Ansa jotenkin täysin lahna. Tuomarina näissä kisoissa oli Marja Lahikainen.


Saarijärven näyttely 6.8.

Seuraavana vuorossa oli vuoden toinen näyttelyvisiitti. Sateita oli luvattu, mutta onneksi keli oli ihan mukiinmenevän pilvinen. Tai onneksi ja onneksi, se tähän astisista parhaiten mennyt näyttelymme kun oli kaatosateessa! Kehässä juoksentelu ei - kuten tavallista - Ansaa juuri kiinnostanut ja tuomarikin tykkäsi vähän pontevammista whippeteistä. Joten tuloksena EH ja seuraava arvostelu:

Feminiininen pää ja ilme. Hieman kevyt kuono-osa. Hyvä kaula. Oikea raajaluuston voimakkuus. Rintakehä ja rintalasta saisivat olla pidemmät. Hieman kapea reisi. Ei tänään parhaassa karvapeitteessä. Vahva kinner. Hyvät käpälät. Erinomainen pigmentti. Toivoisin tehokkaammat liikkeet.

Tuomarina siis Tanya Ahlman-Stockmari. Seuraavaksi pyörähdämme näyttelykehässä ensi kuussa Muuramessa. Mukavaa kun näitä näyttelyitä on tässä lähitienoilla, niin ei tarvitse kovin kauaksi lähteä ajelemaan.


Tampereen agilitykisat 14.8. ja Whippet-agilitymestaruus

Viime sunnuntaina kisailtiin Tampereella. Ensimmäinen radoista oli whippetien agilitymestaruus-kisa ja tulosta lähdettiin kisasta hakemaan. Tuomarina molemmilla radoilla oli Tuomo Pajari. Sain Ansan pidettyä erossa rotutovereista ennen kisaa ja ennen radalle lähtöä sain sen leikitettyä uudella karvalelulla mukavaan vireeseen. Agility on kuitenkin yllätyksellinen laji! Ensimmäisen esteen jälkeen oli radalla putki. Ansa ampaisi kuitenkin ensimmäisen esteen jälkeen suoraan kauempana olevalle puomille, ennenkuin minä ehdin kissaakaan sanoa. Suorituksemme siis hylättiin samantien..! Pyöräytin Ansan puomin päässä ympäri, hyppyytin muutaman loppuosan esteen ja poistuimme radalta. Mestaruus ratkottiin kahden muun 1-luokassa kisanneen whipun kesken, kun myös molemmat 2-luokassa kisailleet koirakot ottivat hylätyt suoritukset.

Toinen Tampereen rata oli hyppyrata. Leikitin Ansaa taas juuri ennen radalle lähtöä. Kun otin siltä panta kaulasta, tajusin, etten saa siihen mitään kontaktia. Ansa vaan vilkuili muita ihmisiä ja koiria radan reunalla. Voi kun olisin tajunnut kääntyä heti kannoillani ja lopettaa siihen. Mutta ei, lähdimme taistelemaan radalle. Noin viidennen kiellon jälkeen suorituksemme hylättiin. Ansa siis pysähtyi aika monen esteen eteen tuijottamaan ja kepit olivat jopa hitaammat kuin Orivedellä. Yhdessä vaiheessa Ansa kävi moikkaamassa radan reunalla istunutta ratahenkilöä. Minä olin kutsumisineni kuin ilmaa sille.

Epätoivon tunteet olivat melkoiset tämän radan jälkeen ja olen yrittänyt pohtia, miten tästä päästäisiin eteenpäin. Vierailla paikoilla ja ison häiriön alaisena työskentelemistä pitää harjoitella kovasti, ennenkuin uskallan lähteä ulkokentälle kisaamaan uudelleen. En vaan ole keksinyt selitystä sille, miksi ensimmäisellä radalla fiilis oli täysin päinvastainen tämän toisen radan kanssa.

Nyt tulevana lauantaina on vuorossa kotikisat ja toivon, että siellä on fiilis parempi. Kävimme tänään testaamassa halliin asennettua uutta tekonurmea, leikkimässä ja syömässä nakkeja. Luomassa mukavaa tunnetta lauantaita varten! Saas nähdä miten sitten käy...