Jääkausiko?
Astuimme Ansan kanssa ekaa kertaa tänä talvena järven jäälle ja ah kun se olikin ihanaa! Ansa olisi tosin nauttinut jäällä olosta varmasti vähän enemmän, jos olisi päässyt laukkaamaan vapaana. Tai pääsihän se. Juoksi muutaman kymmenen metriä ja jäi pureskelemaan keppiä. Kun kävelin Ansan kohdalle, alkoikin se vapaana oleminen hirvittää (minua) ja otin Ansan takaisin hihnaan. Tuo jään pinta on kyllä oikein tasainen ja pehmeä, joten se olisi hyvä paikka kokeilla sitä vapaana juoksemista. Täytyy joku päivä suunnata jäälle hitusen rohkeammalla mielellä. Toivotaan, että nuo hyvät jääkelit jatkuisivat tänä talvena oikein pitkään.
Kierrettiin tällä kertaa sitten hihnassa järven ympäri, joka on meidän talvinen suosikkilenkki. Kesällä sinne ei oikein voi mennä. Toisella rannalla polku menee järven ja tien välissä, eikä sitä tilaa siinä keskellä ole valtaisasti. Toisella rannalla polku mutkittelee metsässä junaradan ja isomman tien välissä. Lääniä ympärillä on, mutta whippetin jalat vievät vauhdilla. Näin talvella lumi rajaa polut mukavasti, eikä Ansa lähde rämpimään umpihangessa pidempiä matkoja. Järven ympäri kiertämisestä tulee mukava viiden kilometrin lenkki nousuineen ja laskuineen, eli hyvää liikuntaa myös tälle laiskistuneelle ihmiselle...
Mitä se Ansa oikein siellä sohvalla puuhaa?
3 kommenttia:
Oi näitä ihanuuksia <3 Livenä sitten parin viikon päästä ;) -T-
Onnea uudesta pennusta ja rapsutuksia Ansalle!
Meillä täällä Turussa wiipottimet jakaa elämänsä pienen ihmisvauvan kanssa. Mukavaa kevään odotusta teille ja toivottavasti törmäillään!
- Jonna, Nemi ja Sointu
Jonna: Oi, onpa mukava kuulla teistä pitkän ajan jälkeen - isot onnittelut perheenlisäyksestä!! :) Nemille ja Sointulle rapsutuksia ja terveisiä Ansa-serkulta, toivottavasti joskus elämässä törmätään taas!
Lähetä kommentti