20.1.2013

Sunnuntain puuhat

Jääkausiko?


Astuimme Ansan kanssa ekaa kertaa tänä talvena järven jäälle ja ah kun se olikin ihanaa! Ansa olisi tosin nauttinut jäällä olosta varmasti vähän enemmän, jos olisi päässyt laukkaamaan vapaana. Tai pääsihän se. Juoksi muutaman kymmenen metriä ja jäi pureskelemaan keppiä. Kun kävelin Ansan kohdalle, alkoikin se vapaana oleminen hirvittää (minua) ja otin Ansan takaisin hihnaan. Tuo jään pinta on kyllä oikein tasainen ja pehmeä, joten se olisi hyvä paikka kokeilla sitä vapaana juoksemista. Täytyy joku päivä suunnata jäälle hitusen rohkeammalla mielellä. Toivotaan, että nuo hyvät jääkelit jatkuisivat tänä talvena oikein pitkään.

Kierrettiin tällä kertaa sitten hihnassa järven ympäri, joka on meidän talvinen suosikkilenkki. Kesällä sinne ei oikein voi mennä. Toisella rannalla polku menee järven ja tien välissä, eikä sitä tilaa siinä keskellä ole valtaisasti. Toisella rannalla polku mutkittelee metsässä junaradan ja isomman tien välissä. Lääniä ympärillä on, mutta whippetin jalat vievät vauhdilla. Näin talvella lumi rajaa polut mukavasti, eikä Ansa lähde rämpimään umpihangessa pidempiä matkoja. Järven ympäri kiertämisestä tulee mukava viiden kilometrin lenkki nousuineen ja laskuineen, eli hyvää liikuntaa myös tälle laiskistuneelle ihmiselle...


Ruutikaisen kanssa on tutustuttu tällä viikolla moneen uuteen asiaan. Olemme ajelleet autolla, käyneet tappamassa lelua (murinan kera!) Citymarketin pihassa ja Mustissa ja Mirrissä. Tutustuneet liukuoviin, pyörätuoliin, muutamiin tuttuihin koiriin. On leikattu kynsiä, imuroitu (Ruuti on hyvä siivousapulainen, aina valmiina tarttumaan rättiin, moppiin tai imurin varteen :) ), tehty lumitöitä, ihmetelty jääkiekkokaukalon pauketta. Eilen aamulla suunnattiin agilityhallille pentutreeneihin. Piipahdin aiemmin viikolla Ruutin kanssa agihallilla, jolloin toisten treenaamassa olleiden koirien ja ihmisten äänet piti kuunnella tarkkaan, eikä siinä ehtinyt paljon leluihin huomiota kiinnittää. Nyt muista pennuista huolimatta Ruuti rääkkäsi lelua, otti kontaktia ja vahtasi nameja. Harjoittelimmekin muiden mukana pujottelemista hihnassa toisten koirakoiden ohi sekä luoksetuloa. Hienosti sujui! Kotona on opeteltu kontaktin ottamista, istumista ja maahanmenoakin. Ulkona harjoitellaan ahkerasti luoksetuloa.


Kotosalla Ansa ja Ruuti ovat harrastaneet painimista ja välillä jopa nukkuneet vierekkäin. Tässä kuvapläjäys tämän päivän leikeistä.



 Mitä se Ansa oikein siellä sohvalla puuhaa?




 Koipeliini!












 Ja sitten taas relataan 





3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi näitä ihanuuksia <3 Livenä sitten parin viikon päästä ;) -T-

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uudesta pennusta ja rapsutuksia Ansalle!
Meillä täällä Turussa wiipottimet jakaa elämänsä pienen ihmisvauvan kanssa. Mukavaa kevään odotusta teille ja toivottavasti törmäillään!

- Jonna, Nemi ja Sointu

Elina kirjoitti...

Jonna: Oi, onpa mukava kuulla teistä pitkän ajan jälkeen - isot onnittelut perheenlisäyksestä!! :) Nemille ja Sointulle rapsutuksia ja terveisiä Ansa-serkulta, toivottavasti joskus elämässä törmätään taas!