Neiti Neljä Vee

Tänään on suuri juhlapäivä, jonka kunniaksi vedettiin lippukin salkoon, sillä Ansa täyttää neljä vuotta! Päivänsankari oli tämän aamun unikeko, joka veti hirsiä peiton alla vielä pitkään sen jälkeen kun me ihmiset olimme ylhäällä. Mutta kyllä me ollaan ehditty jo reippailla kunnon lenkki metsässä, eli hyvin perinteistä ja Ansalle mieleistä ohjelmaa on tälle päivälle varattu.

Kevät keikkuen tulevi -sopisi hyvin kuvaamaan viime aikojen ja tämänkin päivän säätä. Ensin nautittiin aurinkoisesta ja lämpimästä keväästä, kunnes takatalvi iski päälle. Talviset lenkkimaisemat ja -reitit alkavat tuntua todella tylsiltä ja mieli halajaa kesäisimmille poluille. Välillä on pitänyt rämpiä pieni kierros lumihangessa ja katsastaa niitä maisemia joihin on niin kova ikävä, kun ei vaan enää jaksaisi tallata sitä samaa iänikuista polkua.

Vaihtelun vuoksi olemme käyneet muutaman reissun hiekkakuopilla whippet-kavereiden kera. Siellä onkin välillä ollut huikean hienot hankikelit. Tämän postin upeat kuvat ovat palmusunnuntain hiekkakuoppailuista ja ne on ottanut Tanja Koskela.

Ansa ja paras kaveri Hymy

Kevään aikana olemme myös agiliidelleet. Kisavuosi korkattiin 3.3. Lempäälässä. Osallistuimme kahdelle radalle: Anne Viitasen tuomaroimalle agilityradalle ja Kari Jalosen hyppyradalle. Paikkahan on meille tuttu W.A.W. -tapahtumista. Halli on melkoisen iso ja siellä kisattiinkin kahdella radalla yhtä aikaa. Radat veivätkin kaiken tilan hallista, joten ratojen reunalla oltiin melkoisessa sumpissa. Haukkuvien paimenkoirien ja muiden turrejen keskellä Ansa ei oikein lämmennyt leikittämiselle ennen suoritusta, joten vähän huonolla vireellä lähdettiin kummallekin radalle.

Agilityradalta otimme virheen keppien sisäänmenossa, jonka korjaamisessa meni aikaa. Näin ollen tulokseksi tuli 8,20 ja sijoitus 8. Rata sinänsä oli hyvin yksinkertainen, eli mitään ihmeempää kommervenkkiä ei siinä ollut. Hyppyradalla oli vähän enemmän kiemuroita, mutta meidän suoritus oli virheetön. Vauhti oli kuitenkin kateissa ja yliaikaa tuli 6,89s. Tällä suorituksella sijoituimme kuudenneksi.

Kisasimme 25.3. kotihallissa kolmen radan verran. Tuomarina oli Minna Jokisaari ja kyseessä kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata. Ekalla radalla tulokseksi tuli 16,15. Ansalla oli mukavasti vauhtia ja intoa, vaikka mentiinkin yliajalle. Sähläsin kepeille ohjauksessa ja siitä tuli sekä virhe, että tuhraantui sekunteja. Lisäksi Ansa kiersi viimeisen esteen, eli siitä tuli sitten toinen virhe.

Toinen rata oli hyppyrata, jossa taasen möhlin kepeille viennin. Ansa lähti molemmilla näillä kerroilla jotenkin lapasesta siinä kepeille menossa ja meni sisään väärästä välistä. Tähän kouluttaja neuvoikin tekemään vaikka pienen ylimääräisen kaarron, jotta saadaan sisäänmeno paremmaksi. Kokeilen sitä sitten seuraavissa kisoissa, jos meinaa olla hankalia sisäänmenoja. Tällä toisella radalla tuosta ylimääräisestä sähläyksestä siunaantui taas 2,76 sekuntia yliaikaa ja tulokseksi siis 7,76. Sijoitukset ekalla radalla 8. ja tokalla 7.

Kolmas rata oli sitten taasen agilityrata ja sinne lähdettiin tiukalla asenteella, että otetaan kepeille menot tarkasti ja muualla sitten löysät pois! No sehän meinasi kurahtaa heti kolmannella esteellä, kun putken sisäänmeno oli A:n vieressä. Putkeen piti mennä, mutta kontaktihulluna Ansa meinasi suunnata A:lle. Jotenkin viime hetkellä sen onnistuin törkkäämään kuitenkin putkeen. Kepeille meno otettiin tällä kertaa tarkasti ja sitten vaan juostiin lujaa! Nollahan siitä napsahti ja meidän eka LUVA kakkosissa - jippii! Kolmanneksi tulimme tällä radalla ja kaikesta vauhdikkuudesta huolimatta aikamoinen se meidän ja edellämme olleiden paimenkoirien välinen nopeusero oli: meidän aika -1,85s, toiseksi tulleen -8,92s ja voittajan -14,63s... Että kyllä sitä saa vastaisuudessakin juosta melkoista haipakkaa ja treenata kovasti, että saadaan ne kaksi muuta nollaa kasaan kakkosissa.

Joskus uni maistuu makeimmalta kun on vähän mutkalla