13.8.2008

Oonan treenikuulumisia


Oona on jäänyt viimeaikoina ihan paitsioon täällä alun perin ihkaomassa blogissaan... Minun on pitänyt pitkin kesää kirjoitella Oonan treenikuulumisia ylös, mutta aina tänne on tuntunut olevan jotain muuta laitettavaa. Nyt korjaan puutteen!

Eli olimme keväällä reilun parin kuukauden tauolla agilitystä, kun emme mahtuneet treeniryhmään. Kävimme sinä aikana kuitenkin pariin otteeseen harjoituksissa tuuraamassa toista koirakkoa. Kesäkaudella emme edelleenkään mahtuneet kiinteään ryhmään, mutta onneksi toukokuun alussa alkoi kaikille avoin harrastusryhmä. Parit ensimmäiset treenit tuntuivat aika takkuisilta ja olin itse todella kankea ohjaaja. Ryhmässä tehtiin pitkiä ja vaikeita sarjoja mikä tuli minulle yllätyksenä ja muut treenaajat tuntuivat olevan kovin edistyneitä. Lisäksi harmina oli huono sää: jäiset sateet ja jopa toukokuinen lumipyry häiritsivät ja välillä estivät treenaamisen hytisevän koiran kanssa.

Kävimme seuraavaksi estevarmuusryhmässä, jossa harjoitellaan yksittäisiä esteitä ja pieniä sarjoja. Sieltä sain hyviä vinkkejä keppien treenaamiseen ja olin myös tyytyväinen omaan ohjaamiseeni. Se antoi rutkasti itsevarmuutta ja intoa treenaamiseen, joten sen jälkeen vaativammassakin ryhmässä treenaaminen alkoi sujua. Harrastusryhmässä oli todella osaava kouluttaja ja treenit usein vaativia, mutta opettavaisia ja mielenkiintoisia. Kesän aikana edistyimme mielestäni mukavasti ja saimme kehuja myös kouluttajaltamme. Kesäkauden viimeisissä harjoituksissa olimme ainoa koirakko, joten liityimme samaan aikaan kentällä treenavien 1. luokassa kisaavien joukkoon. Ilokseni onnistuimme ihan hyvin heidänkin joukossaan!

Kesän aikana kiinnitin erityisesti huomiota Oonan vireyden nostamiseen, eli siis Oonan innostamiseen palkkauksen ja kehumisen ynnä muun hengennostatuksen avulla. Oona tykkää kun sille puhutaan ja Oonan kierroksia on helppo nostaa ihan vaan pelkällä iloisella juttelulla. Esimerkiksi kepit, joiden ideaa Oona ei ollut vielä oikein sisäistänyt ja jotka tuntuivat vähän tylsiltä ja päämäärättömiltä. Olen muuttanut keppien käskyä sellaiseksi hokemaksi (kekekekeke...), jota on helppo toistella koko keppien ajan ja väliin huikata kehuja. Lisäksi olen palkannut Oonan keppien keskivälissä sekä lopussa, jotta suoritus ei tuntuisi liian pitkältä. Tokihan aiemmin ja välillä nytkin olemme treenanneet pienemmällä keppimäärällä, eikä aina sillä täydellä kahdellatoista.

Syyskaudeksi pääsimme viimein harjoittelemaan mölli-ryhmään, joten toivottavasti pääsemme joskus lähitulevaisuudessa kisailemaan mölli-kisoissa. Harjoiteltavaa toki on paljon. Esteistä ongelmia on edelleen keinulla. Keppien tekemiseen tarvitaan vielä paljon sujuvuutta ja harjoitusta. Rengas tuottaa välillä ongelmia, kuten myös pituus. Minulla on paljon opittavaa erilaisista ohjaustekniikoista ja meidän täytyy harjoitella irtoamista runsaasti. Oona on radalla vielä aika tiukasti kiinni minussa, mikä hidastaa etenemistä, aiheuttaa virheitä esteillä sekä ylimääräisiä mutkia matkalla. Mutta positiivisella mielellä mennään eteenpäin!



P.S. Muutenkin Oonalle kuuluu ihan hyvää! Allergioissa on menossa parempi vaihe. Siitepölyjen vähentyessä Oonan tassuja ei enää kutita niin kovasti, eikä tarvitse aristella karkeilla alustoilla kävelemistä. Saimme viimein hommattua kunnon pakastimen, joten Oonalla on nyt suurempi valikoima erilaisia lihoja ja luita säilössä pakkasessa. Oona saa herkutella erikoisemmilla aterioilla entistä useammin, kun ei tarvitse tyytyä paikallisen eläinkaupan pakastevalikoimiin. Ansan tuloon Oona on sopeutunut hienosti ja leikit muuttuvat kokoajan vauhdikkaammiksi. On mukavaa, että Oonalla on viimein hyvä leikkikaveri. Se on varmasti hyvä asia myös Oonan psyykelle, leikkiminen virkistää koiran mieltä. Olemme Ansan tulon jälkeen yrittäneet huomioida Oonaa erityisesti, pennun kanssa kun tulee automaattisesti touhuttua niin paljon. Oona on päässyt muutaman kerran viikossa lenkeille ihan kahdestaan ilman Ansaa, jolloin saa tutkia metsiä ja juosta ihan rauhassa pitkiä matkoja sekä saa meidän ihmisten jakamattoman huomion.

Ei kommentteja: