Kliseisesti täytyy sanoa, että nämä vuodet ovat kuluneet nopsaan. Viisi vuotta sitten olin kaameassa vatsataudissa ja siitä toettuani kurkkasin netistä Ansan kasvattajan sivuilta, että nyt ne pennut ovat syntyneet! Ansalla oli kahdeksan sisarusta, joista yksi tyttö kuoli ihan pienenä. Kun pennut olivat viisi viikkoa vanhoja, suuntasimme Tuusulaan katsomaan niitä ja pieni Omena-pentunen sieltä seuloitui meidän suosikiksi. Se otti tytöistä eniten kontaktia ja oli vaan kaikin puolin suloinen tapaus. Omenasta tulikin meidän Ansaliinos - maailman hienoin Timpetti-koiranen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti