Eilen meillä oli suuri juhlapäivä, kun Ruutikainen täytti kokonaiset 4 kuukautta. Sen kunniaksi käytiin pitkällä lenkillä jäällä nauttimassa ihanasta auringonpaisteesta ja vierailtiin myös Mustissa ja Mirrissä. Nyt onkin lenkkeilty nuo pidemmät lenkit useimpina päivinä kolmestaan (Ansa, Ruuti ja minä) ja liikkuminen kahden koiran kanssa alkaa sujua ihan hyvin. Tosin välillä joudutaan käymään tuon nuorimmaisen kanssa keskusteluja muun muassa seuraavista asioista: saako vastaantulijoille haukkua, saako autoja jahdata, saako Ansan takissa ja naamalla roikkua, saako kaikkea mahdollista maasta löytyvää syödä, saako hihnassa roikkua. Ansallakin tahtoo välillä peruskäyttäytymistavat unohtua. Yhtenä päivänä törmättiin jäällä viiden kuukauden ikäiseen beaglen pentuun, joka hiukkasen säikähti näitä meidän neitejä. Ruuti haukkui beaglelle kauempaa, sitten meni nätisti ja hiljaa haistamaan, kunnes taas aloitti räksytyksen suoraan beaglen naamalla. Ansa puolestaan teki yllätyshyökkäyksen beaglen eteen leikkiasentoon ja mourusi "MOIMOIMOI, LEIKITÄÄNKÖ???"
Vaikka kelit ei vielä ole olleet kovin keväisiä, niin silti sielu lepää, kun saa tallustella jäällä ja metsäpoluilla kirkkaassa auringonpaisteessa. Ruuti on myös käynyt ihmettelemässä agilityn möllikisoja, ravitapahtumaa (shetlanninponien 1600m kisa - ylisöpöä!) ja kaupungin vilinää. Treenailtu on ihan perusjuttuja ja elämän alkeita, ei mitään sen ihmeellisempää.
Laitetaas tähän vielä Ruutin strategisia mittoja:
- 12 viikkoisena paino 4kg
- 15,5 viikkoisena 5,1kg, korkeus 32cm
- 17 viikkoisena (4kk) paino 5,9kg
Pikkuinen sinttiäinenhän se vielä on ja tällä hetkellä pienin sisaruksista. Pieneksi saisi toki jäädäkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti