Aurinkoa ja hankia

Ah, kevät! Viime viikot on nautittu huikeista ulkoilukeleistä. 

On ollut aurinkoa, hankikelejä, uusia polkuja. 

Turre viimeistä iltaa turkissaan ja viimeistä kertaa jäällä tälle talvelle. 

Tuokiokuvia

Ihana ihana aurinko! 

Miksiköhän Ruuti on suojakeleillä kuorrutettu paakuilla?

 Viikon varren ulkoiluja. Viisi pientä elefanttia marssii moottorikelkan jälkiä pitkin. 

Jäätilanne on huono lähijärvellä, mutta oli viikon varrella varsin hyvä teillä ja lenkkireiteillä. 

Nastat (lue: upouudet Sarvan lenkkarit) tuli tarpeeseen.  

Kotoisia hetkiä. Ansa kaivoi kauppakassista 80 pikkuluun paketin ja kun ei apua kuulunu, oli se myös avattava itse. Ruuti puolestaan kaipaa huomiota ruokapöydän ääressä. 

Talvea pidellessä

Talvi on jatkunut lumisena ja sittemmin vetisenä. Pakkasten hellitettyä päästiin lenkkeilemään ihanissa lumimaisemissa ja jäällä. Nämä kuvat erään viikonlopun mökkireissulta. Parhaillaan ulkona sataa vetää ja uudet nastalenkkarit tulivat liukkailla tarpeeseen. Koirilla ja tällä ohjaajalla on kunto vielä huono pitkän lepotauon jälkeen, joten toivotaan että lenkkeilykelit paranevat, jotta saadaan jatkaa kunnonkohotusta. 

Ruutin kanssa on päästy harrastamisen makuun viimeisen parin viikon aikana. Takana parit ryhmätreenit ja yhdet kisat. Seuraavia kisoja saadaankin odotella maaliskuun alkuun, sillä kaikki viikonloput ovat täynnä muuta toimintaa, eikä ole aikaa lähteä reissaamaan kauemmas kisoihin. 

Treenaaminen on ollut hauskaa, Ruutilla on virtaa ja vauhtia. Kisaaminenkin oli hauskaa, mutta mitään tuloksia ei tullut tälläkään kertaa. Kepit olivat yllättävän haastavia kaikilla kolmella radalla, oli avoimeen kulmaan menoja ja ohjaajan mokailuja. Lisäksi kisaradoilla näkyi meidän keinuosaamisen puutteet ja oli ylipäänsä turhaa hätäilyä ohjaamisessa. Tässä video ensimmäisestä radasta, jossa kenties paremmilla ohjauksilla kepeille ja keinulle ja koiran paremmalla esteosaamisella olisi päästy erilaisiin tuloksiin. 

Tässä myös videonpätkä kisoja edeltävästä treenistä ja alla myös ratapiirros. Teemana nollatreeni, jolloin ekalla kerralla pääsimme putkelle nro 8, johon kielto. Toisella yrityksellä tehtiin sitten tuo videolla näkyvä nolla-rata. Kyllä me tästä taas saadaan oikea tatsi tekemiseen, kun vähän treenaillaan!

RTK1 Pipsqueak Omenavanilja ja muita kuulumisia

Viikko sitten startattiin koiraharrastusvuosi Ansan kanssa rally-toko -kisoissa. Keli ei ihan suosinut whippet-harrastamista, kun aamusta pakkasta oli -21 astetta. Onneksi kisat olivat kuitenkin lämpimässä hallissa, tosin Ansa ei hallissa odottamista kestäisi ilman, että vire laskisi hurjasti. Pakkasin autoon lampaantaljaa, peittoja ja kuumavesipulloja ja Ansalle kunnon toppaukset päälle, että se kestää kisaa edeltävän odottelun.

Rata oli mukava ja kisapaikka rauhallinen ja tilava. Ansa kävi aluksi tutustumassa hallissa ja sitten lähti autoon lepuuttamaan. Ennen rataa virittelin Ansaa temppuilemalla sen kanssa ja leikkimällä taikasauvalla, eli Ansan rakastamilla tikkuluilla. Ratasuoritus oli kovasti vauhdikas, Ansa viuhtoi menemään korvat pystyssä ja häntä heiluen. Vire ja fiilis oli paras meidän tähän astisista rally-kisasuorituksista. Loppuradasta Ansa jopa piippasi innostustaan ja radan jälkeen sai sen himoitsemansa pikkuluun namitaskusta. Tarkkuus ei ollut meidän valtti, mutta viis siitä kun vire oli näin mahtava! Pisteitä saatiin 80 ja sehän oli viimeinen hyväksytty tulos rally-tokon alokasluokasta, siirto avoimeen luokkaan sekä koulutustunnus RTK1. Saimme vielä yhden tunnustuksen, kun tuomari palkitsi meidät suosikkeinaan. Hän kertoi arvostavansa tällaisen ei niin helposti koulutettavan koiran kanssa harrastamista. Tippa tuli itselle linssiin, niin hieno fiilis tuli tuosta tuomarin palkinnosta!

Palkinnoilla oli rivi meneviä paimenia ja yksi tiukasti puettu hippetti! 

RTK1

Muutoin meillä on vietetty viime viikot hyvin rauhallisissa merkeissä. Ensin juhlittiin joulua ja tapaninpäivänä huomattiin, että Ruuti oli aloittanut juoksunsa. Sitten me molemmat ihmiset ollaan podettu pitkän kaavan mukaan flunssaa ja uuden vuoden tienoilla alkoivat kunnon talvikelit ensin kovilla pakkasilla ja sittemmin myös lumipyryllä. Ruuti sairasti tässä välissä myös silmätulehduksen. Mitään ei olla harrastettu ja lenkkeilytkin on jääneet vähiin. Kun tänäänkin mittarissa on -25, niin se tarkoittaa maksimissaan vajaan puolen tunnin pyrähdyksiä ulkona hyvin vaatetettuna. Onneksi eilen illalla pakkasta oli maltilliset -16, jolloin vaatetetut koirat kipittivät ihan tyytyväisenä 5 kilometrin metsälenkin. Ansa paineli joukon ensimmäisenä, tossut jalassa ei pikkuvarpaat palelleet! Se taitaakin olla pisin lenkki taas moneen päiväään, sillä ensi viikollekin on luvattu varsin kireitä pakkaslukemia. Onneksi meidän koirat ei tällaisesta oleilusta hermostu. Ruuti saattaa saada ulos päästyään vähän juoksuhepuleita ja sisällä koirat painivat tavallista enemmän, mutta muutoin ollaan ihan rauhakseen ja tyytyväisiä. Treenitaukoa agilitystä tuli Ruutilla täyteen jo neljä viikkoa ja viides varmasti vielä mennään. Vaikka hallissa olisinkin lämpimämpää, niin ei koiran kroppaa saa näillä keleillä pihalla lämmiteltyä tarpeeksi, että agilityn treenaamisessa olisi mitään järkeä.

Jouluna ei ollut vielä juurikaan lunta

 Ensimmäiset jäät

Pian jään päällä oli jo lumikerros

Lenkkikaverit paketoituina