Järjestelmällisiä kuvia

Bloggailun aloitin aikanaan nimenomaan pienimuotoisen kuvausharrastuksen vuoksi. Se varsinainen kuvablogi on jäänyt telakalle jo vuosia sitten, mutta aiemmin tämä koirablogikin oli paljon kuvapainotteisempi. Nykyään suurin osa kuvista tulee räpsittyä nopeasti kännykällä. Oikea kamera on jäänyt pölyttymään kaappiin. Puhelinräpsyillä tallennetaan nopeita tunnelmia ja ihan hyvä laatukin niissä monesti on. Mutta kyllä paremmalla kameralla kuviin saa aika mukavaa sävyä. 

Tänä aamuna kaivoin kameran esille pitkästä aikaa. Ruutin kuvat aamulta, Ansan kuvat löytyivät muistikortilta. 

Ruuti 3-vuotta ja minitalvi

 Meillä juhlittiin 20.11. Ruutin 3-vuotis synttäreitä ja sääherra päätti antaa Ruutille lahjaksi minitalven. Lunta tuli parina päivänä reippaasti ja kaikenkaikkiaan saimme nauttia kauniista talvesta nelisen päivää, kunnes lumi muuttui loskaksi ja märkyydeksi. Ehdittiin kuitenkin tehdä kolme pitkää ja yksi vähän lyhyempi lenkki lumilla, päivänvalolla ja otsalampun valossa. Tässä kuva-överit!

Pitkästä aikaa...

Syysrauhoitus on jatkunut aika pitkään täällä blogin puolella, oikeassa elämässä on kyllä ollut säpinää. Tässä pikakelaus näihin viimeiseen kahteen kuukauteen.

Treenattu on molempien koirien kanssa ja kisattukin. Kummankin kanssa! Ruutin kanssa käytiin lokakuussa kotikisat, joissa neljä rataa. Fiilikseltään parhaat radat ei olleet nollia, mutta se meidän eka kolmosten nollakin tehtiin, vaikkei se rata mitenkään hyvä ollutkaan. Mutta ensimmäinen merkintä kisakirjassa kuitenkin.

17.10. 

Noissa lokakuun kisoissa viimeisellä radalla Ruuti hyppäsi päin aidan siivekettä. Onneksi siitä ei näyttänyt tulleen mitään ongelmia, vaan Ruuti liikkui törmäyksen jälkeen ihan normaalisti. Kisojen jälkeen jäätiin pariksi viikoksi agilitytauolle. Molemmat koirat kävivät fyssarilla ja molemmilta löytyi hoidettavaakin siellä. 

Lokakuun lopussa käytiin Ansan kanssa rally-kisailemassa. Lauantaina oli vuorossa Keski-Suomen Piirinmestaruuskisat, joissa yksi alokas-luokan rata. Kisapaikka oli todella ahdas halli ja se ahdisti niin minua kuin Ansaakin. Sinne ei voinut mennä etukäteen tutustumaan paikkaan, eikä koiran leikittäminen ennen rataa oikein onnistunut, kun yleisö lähestulkoon tungeksi koiran päällä. Vireen nostatus ei näin ollen onnistunut, joten radalla oli melkoisen kujalla oleva Ansa, joka haisteli kylttejä, raahautui perässä ja ihasteli itseään hallin seinällä olevasta peilistä. Tuloksena hylätty suoritus ja pienoinen ahdistus, teki suoraan sanottuna mieli itkeä. Mieleen muistui asiat Ansan agilityuralta, se tunne kun lähdet radalle koiran kanssa, johon et tunnu saavan mitään kontaktia. No, huumorin kannalta tämän kuitenkin yritin ottaa ja kokosin itseni seuraavan päivän kisailuja varten. 

Sunnuntai-aamuna hallilla olikin ihan eri meininkin, yleisöä ei ollut juurikaan ja tilaa oli koiran virittelyyn. Tuomarit ja kisajärjestäjä olivat ottaneet huomioon edellisen päivän palautteen ja muuttaneet kaikenkaikkiaan ympäristöä koiraystävällisemmäksi - hienoa! Sain viriteltyä Ansan hienosti ja radalla se oli tohkeissaan mukana. Tuloksena 96 pistettä, eli meidän toinen hyväksytty suoritus RT:n alokasluokassa! Hieno Ansa!! 

Ruuti puolestaan on nyt marraskuussa startannut agi-kisoissa kahteen otteeseen. Pari viikkoa sitten ajettiin Tampereelle testaamaan Tamskin uutta hallia. Kaksi hyppyrataa ja yksi agilityrata oli tarjolla ja nehän menivät harjoittelun puolelle. Eli ei mitään hienoja tuloksia kotiintuomisena, mutta hauskoja ratoja ja pätkiä niillä kumminkin. Tässä videot: 

Tänään oltiin sitten kotikisoissa kolmen radan verran juoksemassa Ruutin kanssa ja minä sain juosta kaksi rataa myös treenikaverin villakoiran kanssa. Villis oli ihan yllättäen vailla ohjaajaa, eikä meillä ollut mitään kokemusta toisistamme, mutta kuinka ollakaan ensimmäisellä radalla vetäistiin mukava nolla! Toisellakin radalla oli nolla hyvin lähellä. Hauska oli testata erilaista koiraa, omat ohjaukset ja koiran nopeus oli jostain Ruutin ja Ansan välistä. Villakoira Onni oli ihanan kiltti ja kuuliainen ohjattava - kaikenkaikkiaan mainio herrasmies, joka lähti innoissaan vieraan matkaan. 

Ruutin kanssa tehtiin kahdella radalla mukavia suorituksia, joille kuitenkin mahtui myös niitä virheitä. Toiselta agiradalta lähdettiin puomin jälkeen pois, kun Ruuti juoksi tyytyväisenä puomin läpi. Harjoitusta tarvitaan siis vielä, mutta hauskaa on harjoitellessa! Ja miten siistiä päästä tekemään agilityä hienojen koirien kanssa, juosta täysiä ja nauttia menosta - ihan parasta! 

Nyt on tarkoitus treenailla ja yksi pidempi treenireissukin tehdään Vantaan suuntaan viikon päästä. Sitten odotellaan milloin Ruuti aloittaa juoksunsa ja silloin jäädään tauolle. Kisailuita on suunnitteilla seuraavan kerran vasta helmikuun alussa kotikisoissa. Saas nähdä miten sitä jaksaa odotella... 

Syys-rauhoitus

Syksy on ollut aika aktiivinen, harvassa on olleet vapaat viikonloput. Nyt on takana kaksi sellaista ja ah, onpa ollutkin mukavaa mennä sinne mihin nenä näyttää! Meinasin juuri rustata kaksi kisailmoa tuleville peräkkäisille viikonlopuille, mutta päädyin jättämään toiset kauempana olevat kisat välistä. Eiköhän me ehditä kisata ihan tarpeeksi muutenkin. Takana on jo viidet kisat elokuun alkupuolelta lähtien ja luvassa tälle syksylle parit kotikisat sekä varmaan vielä kisareissu jonnekin muualle. Tarkoituksena pitää myös agilityvapaata pari viikkoa ja sitten vuoden vaihteen tienoilla pidempi treeni- (ja juoksu) tauko. Kisaaminen on hirmu kivaa, mutta siinä samalla ei hirveästi ehdi treenata, kun ei niitä agilityn tekokertoja viitsi viikkoon kovin montaa änkeä. Viikottaisten ryhmätreenien lisäksi olen nyt viime viikkoina käynyt yleensä sen kerran, joskus kaksi, tekemässä itsenäisen treenin. Paljon olisi asioita joihin haluaisin ja pitäisi paneutua, joten tykkään siitä, että saan pyhittää niitä viikonloppujakin treeneille ja lenkkeilylle. 

Syys on saapunut ja meitä on hemmoiteltu huikeilla kauniilla päivillä ja keleillä. Aurinkoa on riittänyt ja poutaa, sadelenkit voi laskea yhden käden sormilla ja nekin on olleet ihan tunnelmallisia. Koirien juoksutuksen lomaan olen yrittänyt ympätä vähän oman juoksukunnon kohotustakin hölkkäilemällä kokonaisia lenkkejä tai tekemällä spurtteja kävelypainotteisten lenkkien lomassa. Tänään sunnuntaina käytettiin lenkkiin aikaa kolme tuntia ja matkaakin tuli 10 kilometriä. Alussa käytiin tekemässä pieni treeni hallilla ja sitten juostiin ja käveltiin ja vähän sienestettiinkin - täydellistä!

 Ansa pistää parastaan! 

Viikonloppu aloitettiin rally-tunnelmissa, kun järjestimme seurallemme ensimmäiset rally-tokon möllikisat pienellä porukalla. Pääsin järjestelyjen lomassa kisailemaan myös omien koirien kanssa ja päätin koettaa mölli-luokan radalla onnea Ruutinkin kanssa. Vähän meinasi riemu revetä Ruutilla radalla, sivulle tulot tehtiin pomppujen kanssa ja muutenkin mopo keuli. Lyhyen radan loppupuolella seuraaminen alkoi sujumaan jo vähän maltilla ja tekeminen oli mukavaa. Sijoituttiin suorituksellamme ja 97 pisteellä jopa kolmansiksi ja tienattiin karkkipäiväkarkkia niin koirille kuin ihmisillekin. Vissiin voisi Ruutinkin kanssa treenailla rally-juttuja, rakennella rauhassa liikkeitä ja suorituksia tulevaisuutta varten. Olen kaavaillut rallystä lähinnä eläkevuosien lajia Ruutille, mutta voisihan ne alempien luokkien kisat käydä jo nuorempanakin. 

Ansa kisasi alokas-luokan radalla ensimmäisenä. Ennen rataa yritin innostaa Ansaa leikkimiseen, mutta vaikka paikka oli tuttu ja kotihallissa vire lähtökohtaisesti aina korkeampi kuin muualla, aiheutti kisojen yleisö ja muut koirat häiriötä ja Ansan virittely jäi vähän puolitiehen. Alkurata olikin tahmeampaa menoa, mutta loppuakohden sain Ansan paremmin innostettua mukaan ja seuraaminen alkoi tuntua vauhdikkaammalta. Lähdöstä seuraava kyltti oli heti istu-maahan-kierrä koiran ympäri. Maahan menot ja siellä pysymiset ei ole toimineet meillä viime aikoina kauhean hyvin, mutta tällä kertaa tuo toimi hienosti. Eteen istumisissa meillä tuli ongelmia, kun Ansa jäi istumaan tosi kauas ja tulkitsi liikkeen peruuttamiseksi (joka on Ansan mielitemppu, jota se tarjoilee ahkerasti :) ). Näistä asentojen epätarkkuuksista tuomari antoi meille miinusta 4 pisteen verran ja tuloksena olikin 96 pistettä ja muistaakseni viides sija. Hyvää kokemusta ja harjoitusta jälleen! 

Tässä vielä pari videon pätkää tämän viikon ryhmätreeneistä. Pari 45cm olevaa rimaa aiheutti päänvaivaa Ruutille. Videolta näkee hyvin miten se miettii ihan eri tavalla hyppäämistä niiden kohdalla ja rimatkin lensivät. Tänään tehtiin taas vähän set point-harjoitusta, jossa nostettiin okserin taempi rima 45 senttiin. Hyppytekniikan ja kokemuksen kautta pitää lähteä näitä harjoittelemaan aktiivisesti, koska niitä korkeimpia rimoja voipi kolmosissa ruveta tulemaan vastaan.