Siellä me nyt ollaan Ruutin kanssa. Kisaputkessa meinaan. Yksi kuukausi, neljät kisat, yksitoista rataa. Tavoitteena saada kisakokemusta, kisarutiinit kuntoon ja kerätä niitä kakkosten nollia. Vielä ei vaan ole nollat tärpänneet. Muiden tavoitteiden osalta ollaan paremmalla mallilla.
Putki alkoi viikko sitten lauantaina kotikisoilla, joissa kaksi agi-rataa. Kivat radat oli Räsäsen Minna tehnyt ja hyvällä fiiliksellä painettiin eka rata. Harmi vaan, että noin puolivälissä rataa hyllytettiin välistävedoissa. Yhden kaverin mukaan olin liian kaukana hypyistä, jolloin Ruutin puskeminen sille toiselle hypylle ei onnistunut, vaan R paukkasi putkeen. Toisella radalla kohtaloksi koitui myös välistävetojen jälkeen ja hyvin lähellä jälkimmäistä hyppyä ollut väärä putkensuu. Tämän hyllytyksen jälkeen oli vuorossa puomi, jolla Ruuti lensi yli kontaktin, ei sillä ollut aikomustakaan pysähtyä. Katsoin parhaimmaksi napata Rupsun syliin ja suunnata pois radalta. Ilokseni huomasin ensimmäisellä radalla, että oman fysiikan treenaaminen ja spurttien pyrähtely alkaa tuottaa tulosta, sillä loppusuoralle sain uuden vaihteen päälle juoksuun!
Eilen lähdetiin testaamaan kisakuntoa Tampereelle. Siellä tarjolla oli kaiken kaikkiaan neljä rataa, ikinä koskaan en ole niin montaa rataa yhden päivän aikana kisannut. Ikinä koskaan ei oltu Ruutin kanssa myöskään kisattu ulkokentällä. Viime kesänä käytiin kaksi kertaa epiksissä ulkokentällä, mutta se paikka oli rauhallinen jääkiekkokaukalo, jossa laidat ympärillä. Kerran on pentuna treenattu ulkokentällä, joten melkoisen vähiin on ulko-agilityt meillä jääneet, olosuhteiden pakosta.
No eihän se ulkoilma ollut mikään rajoite tai ongelma Ruutille. Lähdössä odottamiset sujui hyvin ja radalla tehtiin hommia täysillä. Hiekkapohja (josta siitäkään ei kovin montaa kokemusta ole...) aiheutti ainakin ensimmäisellä radalla vähän jähmeyttä omaan liikkumiseen ja myös Ruuti tiputti kolme rimaa. Ensimmäisellä radalla Ruuti oli ylipäänsä aika räyhäkkäällä tuulella, haukkua räksytti mennessään. Siltä siis tulos 15 ja 2. sija. Tuloksilla ei medi kakkosten radoilla koko päivänä juhlittu.
Toisella radalla lensi yksi rima ja putkesta kepeille tullessa tuli kielto, eli Ruuti jäi räksyttämään minun eteen. Ohjaus oli varmastikin myöhässä. Tältä radalta neljäs sija ja tulos 10. Kahdelle viimeiselle radalle vaihtui tuomari. Kolmas rata oli meidän parasta tekemistä. Nollan ja meidän välissä oli vain yksi hyppy, jonka Ruuti luki takaakiertona. Olin luultavasti liian lähellä hyppyä ja en tehnyt kunnollista vetoa hypyn oikealle suorituspuolelle. Neljännellä radalla oli samantyyppinen tilanne, jossa Ruuti luiskahti hypyn väärälle puolelle ja lopetin radan kontaktitreenaukseen, eli otettiin A uusiksi, kun ensimmäisellä kerralla Rups juoksi suoraan sen läpi.
Hyvä kokemus oli tämä reissu ja itsensä ja koiransa haastaminen. Kisapäivän mitta oli matkoinen 11 tuntia, toki aamulla siihen kuului myös auton tankkaus ja illalla kaupassa käynti kotimatkalla. Ohjaajan välitankkaus ja mini-lepotauot onnistuivat hyvin, väsymys korjasi vasta kotona. Ruutilla ei kisapäivä teettänyt minkäänlaista ongelmaa. Toki kotimatkalla se nukkui tyytyväisenä häkissään ja kotona oli aika väsynyt. Kun mukana oli kiva kisakaveri koiransa kanssa, oli päivä oikein mukava.
Tänään käytiin vielä meidän viimeisessä haastajat-ryhmän valmennuksessa. Kaikki seitsemän kertaa on siis nyt käyty ja paljon oppia saatu! Tänään tehtiin kisanomaista treeniä. Meillä oli kaksi rataa, ensimmäisellä kerralla suoritettiin rata kisanomaisesti ja valmentaja videoi sen. Sitten katsottiin videolta suoritus ja saatiin valita pari pätkää mitä hioa. Ja sama toiselle radalle. Neuvoksi valmentajalta sain ohjeen jatkaa rohkeitten ohjauksien toteuttamista ja omaa rohkeaa liikkumista radoilla sekä kommentin siitä, että oma ohjaukseni on kehittynyt kovasti sitten viime syksyn ja alkaa olla kolmosluokan tasoa. Eilen kisoissa jo päätin toteuttaa niitä rohkeita ohjauksia muutamissa paikoissa, en lähtenyt varmistelemaan sitä mahdollisesti varmempaa reittiä, joka luultavasti olisi kuitenkin kosahtanut nopean koiran kanssa. Pitää uskaltaa tehdä rohkeita valintoja, haastaa itseään ja luottaa itseensä tietyissä valinnoissa.
Tällä viikolla Ruutilla onkin edessään ensin vähän lepo- ja vapaapäiviä ja sitten osteopaattikäynti. Seuraavat kisat ovat vasta parin viikon päästä ja ne tähän tietoon putken viimeiset kesäkuun alussa. Sen jälkeen olisi tarkoitus alkaa rakentaa juoksu-A:ta!
Ansa on päässyt taas rallytokoilemaan. Ilmoitin meidät vähän puolivahingossa avoimen luokan valmennukseen ja sen ensimmäinen treenikerta oli tällä viikolla. Kaatosateessa ulkokentällä vesilätäköiden keskellä! Inhottavasta kelistä huolimatta Ansa teki hommia ihanalla asenteella. Istuminen ei ollut kauhean innokasta, mutta muutoin homma sujui hyvin. Kurssilla harjoitellaan alo-luokan kylttien lisäksi tietysti avoimen luokan kylttejä ja pikkuhiljaa myös joitain ylempien luokkien juttuja, kuten oikealla seuraamista. Vaikka meillä toki on tekemistä edelleen niiden alo-luokan liikkeiden kanssakin, niin ihan kiva on saada uusia temppuja repertuaariin. Tällä kertaa tehtiin hyppyä ja pyörähdystä, jotka meille toki tuttuja jo, sekä istu-käännös vasempaan/oikeaan-istu -kylttiä. Oikealla seuraamiseen Ansa lähtee innoissaan mukaan. Sitä olen tehnyt ihan vaan palkkaamalla kun Ansa tarjoaa oikeaa seuruupaikkaa. Radan lopuksi heitin Ansalle tennispallon ja Ansa kipitti äkkiä se suussaan kiertämään auton - tsekkaamaan pääsisikö jo sateensuojaan!
Röpsyn röyheä tukka valtoimenaan,
ennenkuin epäpätevä kampaaja päätti vähän keventää sitä saksilla
ja sai aikaan kovin pienipäisen koiran...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti