Kevät ja alkukesä rientoineen on ohi ja viikon päästä alkavaa kesälomaa (ja niitä kesäisiä kelejä kaiken tämän sateen jälkeen) odotellaan innolla. Sitten viime päivityksen on koiraharrastusrintamalla tapahtunut vaikka ja mitä! Tai lähinnä Ruuti-harrastusrintamalla. Tässä pikakuulumiset, lisäilen kuvia (toivottavasti) myöhemmin.
Kevään aikana otettiin kisaputki agilityssä. Arvokisanollista tuumasin, että tulevat jos tulevat, tärkeintä oli saada kisarutiinia ja oppia tekemään kisaradoillakin niitä ehjiä suorituksia. Nollaratoja kun ei ollut kolmosissa takana kuin vasta pari kappaletta. Nollia rupesi pikkuhiljaa tippumaan, jopa niinkin, että saatiin tulokset kasaan kumpiinkin arvokisoihin ja vähän ylikin. Aika hienolta tuntui tämä. Pari irtonollaa napattiin kevään kotikisoista, ensimmäinen tuplanolla tuli huhtikuun puolessa välissä Kurkimäen kisoista. Tampereella käytiin napsimassa yksittäisiä nollia pariin otteeseen ja äitienpäivänä kotikisoissa tuli oikea jackpot kun voitimme kaksi rataa ja valiokellotkin käynnistettiin, eli kotiinviemisenä SERT-A ja SERT-H! Kisojen tuomarina oli Salme Mujunen. Ikinä en ollut hänen radoillaan itse kisannut, mutta nähnyt ratapiirroksia, videoita ja kommentteja radoista. Mitään ennakko-odotuksia ei tulosten suhteen ollut, mutta radat oli tosi hauskoja ja etenkin agi-radalla meno niin äärettömän sujuvaa. Ilahduttavaa oli, kun näki koiransa irtoavan hienolla tavalla ja posottavan eteenpäin super-vauhtia.
Kevään aikana treenasimme meidän oman huippu-viikkoryhmän mukana. Tällä puolen vuoden jaksolla meillä on ollut kaksi vähän erilaisia treenejä suunnittelevaa kouluttajaa. Alkujaksosta tehtiin enemmän lyhyitä pätkiä, tekniikoita, esteosaamisen haastamista jne. Nyt loppujakson puolella on tehty enemmän rataa. Kauhean kivoja treenejä on ollut ja hirmu kivat treenikaverit (toki heistä monen kanssa on oltu samoissa ryhmissä aiemminkin) ja mahti-kouluttajat. Lisäksi kevään aikana käytiin Lotta Vuorelan ja Sanna Lehtosen koulutuspäivissä, joista tuli taasen paljon eväitä.
Kesäkuussa startattiin meidän ekoissa agilityn SM-kisoissa. Pääsimme oman seuramme JATin medi-joukkueeseen, joka koostui yhdestä arvokisakonkarista ja kolmesta vähän nuoremmasta ja näillä areenoilla uudesta koirakosta. Joukkuekisassa me keltanokat vedettiinkin kaikki hylätyt suoritukset alle, joten tulosta ei joukkueelle tällä kertaa tullut. Mutta kokemusta kokemusta, sitä tarvitaan! Yksilö-SM:ssä kahlattiin päivän karsinta-hypärillä vesilammikoissa. Tehtiin Ruutin kanssa ihan mahtavaa rataa jonnekin reilun puolenvälin tienoille saakka, mutta sitten homma kosahti minun liian tiukkaan ennakoivaan valssiin, joka aiheutti kiellon. Sen jälkeen oli sitten arviointivirheitä ohjauksessa enemmänkin, joten tuloksena hylkäys.
Maajoukkuekarsintoihin osallistumista pohdin pitkään, mutta päädyin lopulta lähtemään sinne sillä ajatuksella, että saadaan ainakin kokemusta tulevia vuosia varten. Lauantain radoilta haimme kaksi hylkäystä, ihan voin omaa ohjaamattomuutta niistä syyttää, joten emme päässeet jatkamaan sunnuntaille.
Arvokisoihin osallistuminen toi hyvää kokemusta ja oli hauska testi itselle. Minua ei kummissakaan kisoissa varsinaisesti jännittänyt mitenkään ekstrasti, vaan suoritukseen lähteminen tuntui aika samalta kuin missä tahansa muissakin kisoissa. Karsinnoissa jäin vain kaipaamaan isosti niitä omia kisa- ja treenikavereita, joita ei tällä kertaa ollut laisinkaan mukana. Olisi ollut hyödyllistä analysoida ja pohtia ratoja etukäteen kavereiden kanssa. Toisaalta hyvä taito sekin, että osaa toimia myös yksin.
Ruutin kanssa kisarutiineihin toi tämä arvokisaaminen uusia asioita. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi lähtökarsinoita, jotka niissä ovat käytössä. Normikisoissahan itsellä on aina ollut namitasku palkkoineen vyötäröllä ja koiralle on voinut juuri ennen starttiin menoa tunkea lelua tai namia suuhun, ettei se ole voinut vetää itseään niin hurjille kierroksille. No, arvokisoissapa tämä ei onnistukaan. Teimme SM:iä ennen ratatreeneissä karsinaharjoitusta ja olen siitä pitäen toteuttanut treeneissä samaa linjaa. Namitasku pois, palkkalelu tungetaan vaikka housun kaulukseen. Annan Ruutin purkaa itseään leluun ja teetän sillä esim sivulletuloa ja istumista namipalkalla. Sitten lelut ja muut pois ja odottamaan radalle pääsyä ilman mitään viihdykettä. Ruutihan pomppii tasajalkaa, huutaa, vöyhkää ja räksyttää. Lähtöön jääminen on hankalaa, noissa isoissa kisoissa sain sen onneksi jäämään paikalleen joka radalle pienen taistelun jälkeen. Harjoittelemme tästä eteenpäin tällaista lähtökäyttäytymistä ihan joka kerta treeneissä ja kisoissa, eiköhän se sieltä pikkuhiljaa ala tulla rutiiniksi.
Karsintojen jälkeen jäimme muutaman viikon agitauolle. Elokuuhun ja syksylle on tarkoitus ottaa taas muutamat kisat ja sitten odotellaan Ruutin juoksuja, jotka aiheuttavat katkon ainakin treenaamiseen. Treenilistalla loppukesälle on mm. keppijuttuja ja keinua, jolle aloitin nyt vihdoin ja viimein opettamaan 2on2offia. Se on ollut sekalainen juoksukeinu ja kun olen yrittänyt saada sitä nopeammaksi, on se aiheuttanut lentokeinuja. Joten otetaanpa ryhtiliike ja uusi lähestymistapa keinuun.
Ansa on ollut oloneuvos ja nauttinut kesäkeleistä, ainakin silloin kun aurinko on paistanut! Ansan rally-treenit on olleet aika vähäisiä. Niissä aiomme taas aktivoitua enemmän, jotta päästään korkkaamaan avoin-luokka syksyllä. Ansa pääsi yhtenä iltana pitkästä aikaa agility-radallekin ja oli aika huisi meniijä! Huomenna Ansa pääsee epävirallisten kisojen putkiradalle rallattelemaan.
Ai niin ja mainitaanpa tässä lopussa vielä se, että Ruuti starttasi kesäkuussa ensimmäistä kertaa myös virallisessa rally-kisassa. Järjestimme omalla seuralla ensimmäiset viralliset kisat ja siellä oli peruutuspaikkoja. Kaverin innostamana kisasimme sitten Ruutin kanssa alokasluokassa. Meno oli pientä sähläystä, Ruuti yritti ihmeissään tsekkailla missä ne agi-esteet on ja miksi toi yksi roikkuu hihnan päässä. Kaikesta sähläyksestä ja epävarmuudesta huolimatta saimme radalta 96 pistettä ja ensimmäisen hyväksytyn tuloksen. Kovasti olisi tarkoitus starttailla syksyllä uudestaan, kun kisoja on kotihallille tulossa useammat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti